TU:n nuori sentteri Ville Koivu viettää vaihto-oppilas vuottaan Pohjois-Amerikassa, Kaliforniassa ja pelaa paikallisessa joukkueessa. Ohessa kertomus Villen vuodesta.
4.3.2017
7 kuukautta on nyt kulunut ja paljon on ehtinyt tapahtua. Yksi lähtöni syistä oli haluni pelata vesipalloa korkeammalla tasolla, ja se onnistuikin. Mutta nyt kausi on ohi ja pallon heitto alkaa jäädä vähäisemmäksi ja uinti määrät sen sijaan kasvavat. Jjoululoman jälkeen alko nimittäini uintikausi. Tämä tapahtui koulujärjestelmän takia. Kuten aiemmin selitin suuriosa urheilusta tapahtuu koulun kautta, joten syksy on varattu vesipallolle ja kevät uinnille. Tämä ei kuitenkaan tarkota, että vesipallo on kokonaan tauolla. Valmentajani on aktiivinen ja järjestää meille turnauksia, harjoituspelejä ja treenejä silloin tällöin. Nämä pelit/treenit ovat enimmäkseen aika rentoja, ja enimmäkseen vain pallonkäsittely taidon ylläpitoa varten. Esimerkiksi meillä oli eräs leiri jonne valmentajani kutsui hänen lisäkseen 5 entistä maajoukkue pelaajaa joista 3 oli pelannut Euroopassa kovissa liigoissa. Heiltä opin todella paljon. Kokemuksena oli todella hienoa tavata heidät ja yritin oppia heiltä kaiken mahdollisen. Mutta ymmärtääkseni yritämme lisätä treenejä sekä leirejä viikonlopuille ja myös lisää turnauksia pitäisi tulla.
Keskitymme nyt tosiaan uinti kauteen ja treenaamme päivittäin noin 2,5-3h, ja viikonloppuisin on yleensä uintikisat. Nyt alkukaudesta olemme uineet enimmäkseen pitkää matkaa ja kestävyys kuntoa kehittävää matkaa, mutta hiljalleen olemme alkaneet uimaan sprinttejä sekä uintia nopeammalla temmolla. Uimme helposti 5-6km päivässä. Meillä on myös hyvät valmentajat jotka yrittävät korjata meidän tekniikkaa päivittäin. He ovat hyvin motivoivia ja välittävät meistä kaikista, mikä auttaa huomattavasti. Olen huomannut nyt jo pientä muutosta tekniikassani ja valmentajat yrittävät auttaa siinä myös siis päivittäin.
Vaikkei uinti ole lempi asiani yritän silti keskittyä siihen siinä toivossa, että palaisin koti-Suomeen vähän nopeampana. Valmennuksesta vielä sen verran, että se on kovatasoista sillä koulun joukkueeni voittaa mestaruuden melkein joka vuosi. Ymmärrän kyllä miksi sillä treenit ovat kovia, esimerkiksi pariviikkoa sitten jouduimme uimaan 60×100. Lisäksi, suuriosa uimareista uivat vuoden ympäri jossain toisessa seurassa. Taso on siis kova ja kyllä täällä hyvään uinti kuntoon pääsee.
Pikkuhiljaa alkaa aika käydä vähiin ja kotiinpaluu lähenee. Olen vieläkin sitä mieltä, että matkani maan toiselle puolelle oli loistava päätös ja se on avannut sekä käsitystäni Yhdysvalloista että vesipallosta ja uinnista. Kaiken oppimani lisäksi olen saanut uusia ystäviä ja paljon kontakteja ympäri maailmaa. Suosittelen tosiaan vaihto vuotta kaikille!
13.12.2016
Olen ollut Yhdysvalloissa melkein 5 kk ja kaikki tuntuu jo perusarjelta. Vesipallo on sujunut oikein hyvin, itseasiassa voitimme “section championship” mestaruuden noin kuukausi sitten, eli joukkueeni oli siis oman alueemme paras. Mestaruus ei kuitenkaan ollut mikään läpihuuto juttu vaan se vaati paljon hommia. Kuten mainitsin aiemmin, treenejä oli todella paljon, mutta se kyllä kannatti. Muutenkin joukkueellani oli erinomainen kausi ja loppujen lopuksi meillä oli 30 voittoa ja vain 2 häviötä. Meidän joukkueessa ei ole oikeastaan ketään supertähteä vaan voitimme joukkuepelin ja puolustuksen ansiosta. Ja totta kai ilman loistavia valmentajia emme olisi voittaneet. Valitettavasti ensikaudella vain toinen päävalmentajistamme jatkaa, joten valmennuskaarti vähenee. Mutta uskon kyllä, että tämä nuorempi valmentaja osaa ottaa ohjat käsiinsä ja tuoda useita mestaruuksia joukkueelle. Hänellä on kuitenkin paljon kokemusta yliopisto tasolla ja hänellä on paljon kontakteja, mm USA:n maajoukkuepelaajiin.
Mestaruuden jälkeen oli pari viikko vapaata ja sitten alkoi taas treenit. Nyt treenit ovat koulun jälkeen mutta silti viisikertaa viikossa ja sen lisäksi olisi uintitreenit myös viisi kertaa viikossa. Jottei jäisi liian vähäiseksi, niin tämän lisäksi meillä on salia kaksi kertaa viikossa. Kuitenkaan ihan kaikessa ei tarvitse käydä, vaan jokaiselle ikäluokalle on omat vaatimukset. 15-16 vuotiailla on eniten treenejä ja sitten olisi minun ikäluokka jolta vaaditaan 3 vesipallo treeniä, 4 uinti treeniä sekä 2 salipäivää. Itse olen käynyt aina kaikissa vesipallo ja salitreeneissä ja aina silloin tällöin uintitreeneissä. Näin talviaikaan nuo vaatimukset ovat enemmänkin ehdotuksia eikä valmentaja suutu, jos ei ilmesty kaikkiin. Kaikki tämä valmistelee tammi- ja helmikuussa oleviin turnauksiin, joihin menemme. Valitettavasti vesipallo vähenee helmikuun jälkeen ja sitten alkaa uintikausi. Se tarkoittaa sitä, että minulla olisi uintitreenit ainakin 6 kertaa viikossa ja ilmeisesti jokaisella treenillä olisi noin 2-3h kestoa. Henkilökohtaisesti voin sanoa, että motivaatio pelkkää uintia kohtaan ei ole hirveän korkealla, mutta aion sen suorittaa siinä toivossa, että tulisin kotiin pari sekuntia nopeampana. Ja niin kuin Mika tekstarilla totesi, ei se pahaa tee. Mutta pari joukkuelaista kyllä sanoi, että uintikauden kyljessä pelataan vesipalloa aina silloin tällöin.
Lopuksi voin todeta, että matka tänne oli loistava päätös ja en kadu tätä yhtään. Taso täällä on kuitenkin korkeampi ja kehitystä tulee. Ja nyt kun kaikki oman ikäiset joukkuelaiset menevät pelaamaan yliopisto tasolle, se luo itsellekin mielenkiintoa ja herättää ajatuksia, josko jonain päivänä yrittäisi mennä pelaamaan ulkomaille uudestaan. Mutta palataan koti Suomeen ensin ja otetaan askel kerrallaan.
Ville Koivu
26.9.2016
Saavuin Yhdysvaltoihin 8.8.2016 vaihto-oppilaana. Asun Californiassa, Granite Bay nimisessä kaupungissa. Homma lähti käyntiin siitä, kun Mika kuuli, että olisin kiinnostunut vaihto-oppilaana olemisesta. Hän tuli juttelemaan kanssani ja kysyi olisinko kiinnostunut pelaamaan vesipalloa vaihtovuoden yhteydessä. Idea kuulosti hyvältä minulle joten otin tarjouksesta kiinni ja otin joukkueen kontakteihin yhteyttä. Kaikki sujui loppujen lopuksi hyvin ja pääsin kouluun/joukkueeseen mukaan.
Yhdysvalloissa lähes kaikki junioriurheilu tapahtuu koulun kautta. Jotenka tästä johtuen pelaan ”high school” joukkueessa, ”Granite Bay High School”. Toiminta täällä on aika erilaista, sillä treenit ovat osa koulupäivää ja ne on joka päivä. Treenien kesto on yleensä 2,5h-3h. Kauden alkuun tehtiin vähän enemmän kuntopainotteisia treenejä, mutta nyt treenit alkavat olla aika pelikuvio ja tekniikka painotteisia. Treeneissä keskitytään todella paljon tiettyihin asioihin, ja yhtä asiaa harjoitellaan niin kauan kunnes koko joukkue osaa sen ja kuviot sujuu hyvin. Meillä on myös 2 kertaa viikossa aamutreenit, tiistaisin ja torstaisin klo 05.30-07.00. Ne ovat pelkästään uinti- ja jalkatreenejä. Yleensä uidaan suunnilleen 4 km. Vielä ei olla tehty mitään fysiikkatreenejä, kuten salia tms. Mutta kuulemma sekin on tulossa. Valmennus täällä on todella hyvää, ja joka treeneissä oppii jotain uutta. Eli kehitystä tulee. Toisella valmentajalla on vuosikymmenien kokemus vesipallovalmentajana ja toinen on nuorempi kaveri, joka pelasi vesipalloa yliopistotasolla 5 vuotta, jossa hän voitti 5 mestaruutta. Eli valmennuksen taso on korkealla ja he tietavat mistä puhuvat.
Tosiaan pelaan sarjassa, jossa olen vanhimpia, jotkut ovat syntyneet 1998, mutta sen vanhempia sarjassa ei ole. Pelataan yleensä joka viikonloppu vähintään yksi peli, tai sitten olemme olleet turnauksessa, jossa on yleensä 4 peliä. Peli kulkee täällä paljon nopeammin kuin kotona. Ainakin minun joukkueeni on todella nopea, ja joskus sitä jää vähän jälkeenkin mutta ei kuitenkaan liikaa. Peli itsessään on nopeaa ja kohtuullisen fyysistä. Vaikka joskus on vähän vaikeuksia, niin silti pärjään sarjassa hyvin ja pystyn tekemään maaleja joka pelissä. Peliaika oli aluksi aika vähäistä mutta nyt sekin on lisääntynyt ja kaikki alkaa näyttää hyvältä.
Kaikesta huolimatta olen nauttinut ajastani ja en malta odottaa mitä vuosi tarjoaa. Sen verran voin nyt jo sanoa, että pelaajana tulen kehittymään vuoden varrella, ja suosittelen vaihtovuotta jokaiselle, jolla on mahdollisuus siihen. Ilman urheiluakin vuosi on mahtava.
Ville Koivu
